IFSS:n toimeenpanosäännöt
Versiohistoria:
- Käännösversio valmistunut 28.11.2009
Havaituista virheistä ilmoitukset mielellään sähköpostitse Ritulle.
A. Yleistä
B. Sääntöjen täytäntöönpano
C. Kilpailuoikeus
D. Lähtö- ja maaliintulosäännöt
E. Reittisäännöt
F. Reitin merkitseminen
IFSS Kilpailusäännöt (Race
Rules)
Alkuperäiset säännöt IFSS-netistä:
A. YLEISTÄ
A.I Yleiset ehdot
1. Näitä sääntöjä tulee noudattaa kaikissa kilpailuissa, joissa kilpaillaan IFSS:n
kilpailusääntöjen mukaan. Yhdenmukaiset säännöt ja toimintatavat helpottavat
kilpailujen valvontaa ja yhdenmukaistavat laatua. Vain IFSS:n hyväksymät lisäykset ja
muutokset sääntöihin ovat sallittuja.
2. Näiden sääntöjen määritelmiä ja kuvauksia käytetään myös muissa IFSS:n
säännöissä silloin, kun ne ovat tarkoituksenmukaisia.
3. Näissä säännöissä ja muissa IFSS:n säännöissä sanat ”osanottaja”,
”kilpailija”, ”ajaja” jne. sisältävät ”osanottajan ja hänen
koiransa” sekä yksikössä että monikkomuodossa.
4. Yleisten ja erityissääntöjen ristiriitatapauksissa erityissäännöt ovat voimassa.
A.II Määritelmät
5. Ikä: Kilpailijan iän katsotaan olevan saman koko kauden ajan, ja se määräytyy sen
mukaan kuinka vanha kilpailija on kilpailuvuoden lopussa, joulukuun 31. päivänä. Koiran
ikä määräytyy sen mukaan, kuinka vanha se on kilpailua edeltävänä päivänä.
6. Tapahtuma: Kilpailijoiden kokoontuminen yhteen kilpailutarkoituksessa. Yksi tapahtuma
voi koostua useasta erillisestä luokasta. Tapahtuma sisältää aikataulutettuja
teknisiä kokouksia, joihin ajajat osallistuvat (kilpailijoiden kokouksia,
joukkueenjohtajien kokouksia, palkintojenjakotilaisuuksia, muita ylituomarin koolle
kutsumia kokouksia)
7. Handleri / avustaja: Kilpailun järjestäjän tai kilpailijan itsensä valitsema
henkilö, joka avustaa valjakkoa lähdössä, maaliintulon jälkeen ja
tarkastuspisteillä.
8. Lähtö: Yksi kilpailuradan kierros.
9. Maalialue: Vähintään 800 metriä ennen maalia alkava rataosuus, jonka alkamien on
merkitty ratamerkein. Maalialueella ovat käytössä erikoissäännöt ohittamisen suhteen
(Katso §89 valjakkohiihtoa ja koirajuoksua varten).
10. Voi/saa: Pitää tulkita sallivana.
11. Toimitsija: Henkilö, joka järjestäjän tai sääntöjä valvovan tahon toimesta
valtuutetaan
toimimaan tietyissä määrin heidän puolestaan.
12. Järjestäjä/Organisaatio: Kilpailutapahtumasta vastuussa oleva
järjestelyorganisaatio.
13. Kilpailu: Tietyssä luokassa pidettävä yksittäinen kilpailu, jossa voi olla yksi
lähtö tai useampia lähtöjä.
14. Kilpailualue: Kaikki osoitetut parkkialueet, katsomot, valjakoiden varikkoalueet,
lähtö- ja maalialueet, viralliset alueet ja kilpailuradat.
15. Kilpailukausi: Ajanjakso, jossa kaikki kilpailut pitää järjestää ja saada
päätökseen, periaatteessa heinäkuusta seuraavan vuoden kesäkuuhun pohjoisella
pallonpuoliskolla ja marraskuusta seuraavan vuoden lokakuuhun eteläisellä
pallonpuoliskolla. Kilpailunjärjestäjien pitää kuitenkin ymmärtää, että
paikalliset olosuhteet (esim. lämpötila, kosteus jne.) voivat lyhentää tätä kautta
koirien hyvinvoinnin vuoksi.
16. Pitää: Pitää tulkita ehdottomana käskynä.
17. Pitäisi: Pitää tulkita pääasiassa ehdottomana käskynä, mutta olosuhteista
johtuen siitä
voidaan joustaa.
18. Reki: Ajajan ajoneuvo, jota hänen koiravaljakkonsa vetää kilpailussa. Tarkoittaa
myös pulkkaa yhteisessä sääntöosiossa aina silloin, kun se on tarkoituksenmukaista.
19. Rekikoira: Rekikoira on koira, riippumatta rodusta tai tyypistä, joka voidaan
valjastaa ja joka voi kilpailla jossain IFSS:n säännöissä määritellyissä luokassa
20. Varikkoalue: Erikseen määritelty alue, jossa osallistujien tulee pitää koiriaan
silloin kun ne eivät kilpaile.
21. Lähtöalue: Lähtöviivasta vähintään 30 metriä eteenpäin jatkuva rataosuus,
jonka päättyminen on merkitty ratamerkein. Lähtöalueella avustaminen on sallittua.
22. Tekninen järjestäjä: Elin, joka kilpailuorganisaation kanssa tekemän sopimuksen
mukaan on vastuussa kilpailutapahtuman teknisten yksityiskohtien toteuttamisesta.
23. Parkkialue: Erikseen määritelty alue, jonne osallistujien tulee pysäköidä
ajoneuvonsa, jos sitä eivät mahdu varikkoalueeseen.
A.III. Hallinto
24. Teknisen järjestäjän nimeäminen ei anna kilpailun järjestelyorganisaatiolle
oikeutta lyödä laimin mitään tapahtuman osa-aluetta.
25. Kilpailun järjestäjän vastuulla on hankkia tapahtuman asianmukaisen läpiviennin
takaamiseksi riittävä määrä toimitsijoita.
26. Toimitsijat pitää nimittää ja kouluttaa tehtäviinsä IFSS:n
toimitsijasääntöjen mukaisesti.
27. Järjestäjän pitää valvoa, että nimetyt toimitsijat perehdytetään tehtäviinsä
ja tapahtumaa koskeviin sääntöihin.
28. Kilpailunjärjestäjän pitää hankkia vastuuvapautus tapahtumaa varten
Sivun alkuun
B. SÄÄNTÖJEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
B.I. Sääntöjä noudattamista valvovat toimitsijat
29. Kilpailutuomarit valvovat sääntöjen täytäntöönpanoa tapahtumassa. Sääntöjä
valvovat toimitsijat pitää nimetä ja heidän pitää hoitaa tehtävänsä IFSS:n
virallisten sääntöjen mukaan.
30. Kilpailutuomarilla (race judge) pitäisi olla IFSS:n tuomarilisenssi mutta hänellä
pitää olla vähintään IFSS:n alaisen liiton tuomarilisenssi.
31. Kaksi kilpailutuomareista nimetään vastaavasti ylituomariksi ja päätuomariksi.
Kilpailun ylituomarilla on tapahtuman ylin valta ja myös päävastuu tapahtumasta.
Ylituomari on toimitsijoista ainoa, jolla on oikeus päättää hylkäämisistä.
32. Kilpailutuomarilla on täysi valta valvoa sääntöjen noudattamista annetuissa
rajoissa.
33. Viittaukset ylituomariin IFSS:n säännöissä koskevat myös kilpailutuomareita
soveltuvin osin.
34. Kilpailun ylituomari voi delegoida osan tehtävistään toimitsijoille, mutta hän
päättää kuitenkin aina itse rangaistustoimenpiteistä.
35. Kukaan sääntöjen noudattamista valvovista toimitsijoista ei saa osallistua itse
kilpailuun.
B.II. Kilpailujury ja vetoomusjury
36. Kilpailutuomarit muodostavat tapahtuman kilpailujuryn. Ylituomari on kilpailujuryn
puheenjohtaja.
37. Kilpailujury kutsutaan koolle puheenjohtajan toimesta...
37.1. kun joku jäsenistä sitä vaatii,
37.2. kuulemista varten
37.3. keskustelemaan sääntörikkomuksesta, joka voi johtaa hylkäykseen.
38. Kilpailujury päättää, pidetäänkö sen pohdinnat suljettuna tilaisuutena vai ei.
39. Kilpailujuryn pitää päättää mahdollisista rangaistustoimenpiteistä kaikissa
tapauksissa, jotka sen käsiteltäviksi jätetään. Kilpailujuryn puheenjohtajalla on
ratkaiseva ääni äänestyksissä. Hylkäystapauksissa ylituomari voi äänestää toisin
ratkaisevalla äänellään
39.1. Maailmanmestaruuskilpailuissa joukkueenjohtaja voi tehdä vetoomuksen
vetoomusjurylle, kun ylituomarin päätös vaikuttaa kilpailijan tapahtumaan
osallistumiseen.
39.2. Vetoomusjury koostuu kolmesta tai viidestä jäsenestä riippuen siitä, kuinka
monta IFFS:n toimitsijaa on määrätty kuulumaan juryyn (vähintään yksi tai kaksi
IFSS:n presidentin nimeämään toimitsijaa). Muut juryn jäsenet ovat maajoukkueiden
joukkueenjohtajien keskuudestaan valitsemia joukkueenjohtajia.
B.III Rangaistustoimenpiteet
40. Minkä tahansa IFSS:n säännön rikkomisesta pitää antaa rangaistus joko
huomautuksena, varoituksena tai hylkäämisenä, kun säännöissä on niin erikseen
määritelty.
41. Kun sääntöjen noudattamista valvova toimitsija saa tietoonsa, että on tapahtunut
sääntörikkomus, on hänen annettava rangaistus tai raportoitava tapahtumasta ja
vaadittaa kuuleminen.
42. Varoitukset, hylkäämiset ja mahdolliset aikarangaistukset (lähdöstä
myöhästyneille valjakoille) pitää laittaa näkyviin tuloslistaan. Kaikki
rangaistustoimenpiteet pitää mainita ylituomarin raportissa viitaten rikottuihin
sääntöihin.
43. Jos rikottu kilpailusääntö ei vaadi minkäänlaista ehdotonta reaktiota,
rangaistustoimenpiteen valinta pitää tehdä seuraavan mukaan:
43.1. Huomautus: pienestä sääntörikkomuksesta, joka ei aiheuta seuraamuksia
kellekään osapuolelle ja joka on kilpailijan ensimmäinen sääntörikkomus tapahtumassa
43.2. Varoitus: pienestä tai huolimattomuuden aiheuttamasta sääntörikkomuksesta, joka
ei anna säännön rikkojalle mitään merkittävää hyötyä tai aiheuta haittaa
kanssakilpailijoille ja sitä ei voida pitää vahingollisena valjakkourheilulle.
43.3. Hylkäys:
43.3.1. jos kilpailija tahallisesti tai suurella huolimattomuudella rikkoo
kilpailusääntöjä saaden siitä itse hyötyä tai aiheuttaen toisille kilpailijoille
haittaa,
43.3.2. kun kilpailija toistamiseen rikkoo sääntöä, josta hän on jo kertaalleen
saanut varoituksen,
43.3.3. jos kilpailija toistuvasti rikkoo sääntöjä osoittaen olevansa kykenemätön
tai haluton noudattamaan kilpailusääntöjä,
43.3.4. jos kilpailija pahoinpitelee koiraa apuvälineen kanssa tai ilman
43.3.5. Aikaan perustuva hylkäys: Mahdollinen aikaan perustuva hylkäys pitää ilmoittaa
ilmoittautumiskaavakkeessa tai kilpailukutsussa, ja siitä pitää käydä ilmi mitä
luokkia se koskee. Jos aikaan perustuva hylkäys on voimassa ja annettu aika ylitetään,
valjakko ei saa enää kilpailla jäljellä olevissa lähdöissä.
44. Muut rangaistustoimenpiteet
44.1. Sääntöjä rikkoneelle annetaan lyhyt kirjallinen ilmoitus. Huomautus voi olla
suullinen.
44.2. Kilpailija, jolle kuka tahansa sääntöjen noudattamista valvova toimitsija antaa
rangaistuksen voi tehdä vetoomuksen eli vaatia tulla kilpailujuryn kuulemaksi.
44.3. Kilpailija, jonka kuka tahansa sääntöjen noudattamista valvova toimitsija
hylkää voi tehdä vetoomuksen eli vaatia tulla kilpailujuryn kuulemaksi.
45. ------
Sivun alkuun
C. KILPAILUOIKEUS
C.I. Ilmoittaumiset
46. Kilpailun tulee olla avoin kaikille IFSS::n alaisten liittojen jäsenille, paitsi
niille, joiden osallistumisen kilpailun järjestäjä tietystä syystä kieltää.
Kilpailunjärjestäjät saavat avata kilpailun myös muille kuin IFSS:n jäsenille, jos he
katsovat, että siitä on hyötyä valjakkourheilulle tai/ja IFSS:lle.
Maailmanmestaruuskilpailuihin osallistujien täytyy olla vastaavien kansallisten IFSS:n
jäsenliittojen nimeämiä.
47 Kilpailuun ilmoittautuminen tulee tehdä ennen kilpailun alkamista järjestäjän
asettamaan määräaikaan mennessä.
48 Kilpailijan ikä
48.1Valjakkoajon sprinttiluokissa (sisältäen sprintin etappikilpailut) ja sulanmaan
luokissa kilpailijoiden ikärajat ovat:
48.1.1Aikuisten sarjoissa 16 vuotta ja vanhemmat
48.1.2 Nuorten sarjassa alkaen 14 vuotta ja mukaan lukien 16 vuotiaat (16-vuotias saa
halutessaan kilpailla aikuisten sarjassa. Päätös koskee kaikkia valjakkoajon luokkia.)
48.1.3 Veteraanien sarjassa 40 vuotta ja vanhemmat (vain koirajuoksu ja koirapyöräily)
– koirajuoksun ja koirapyöräilyn veteraanisarjan kilpailijat saavat halutessaan
kilpailla vastaavassa aikuisten sarjassa.
48.2Valjakkohiihdon sprinttikilpailussa kilpailijoiden ikärajat ovat:
48.2.1 Aikuisten sarjoissa 19 vuotta ja vanhemmat
48.2.2 Nuorten sarjassa yli 17 vuotta ja mukaan lukien 20-vuotiaat (19- tai 20-vuotias saa
halutessaan kilpailla aikuisten sarjassa. Päätös koskee kaikkia valjakkohiihdon
luokkia.
48.3Pitkän matkan kilpailuissa (sisältäen pitkät etappikilpailut) kilpailijan tulee
olla iältään vähintään kahdeksantoista (18) vuotta.
48.4Lajin erityissäännöt voivat määritellä iälle lisävaatimuksia tai - rajoituksia
tai muuttaa ikärajoja paikallisen käytännön mukaan.
C.II. Koirat
49 Kilpailijaa voidaan vaatia käyttämään koirat kilpailueläinlääkärin
tarkastuksessa ennen kilpailua kilpailuluvan saamiseksi.
50 Kilpailun ylituomari voi evätä ajajan, valjakon tai koiran osallistumisen
pätevästä syystä.
51 Kilpailuoikeutta ei saa rajata koskemaan vain tiettyjä koirarotuja.
52 Koiran vähimmäisikä:
52.1 Sulanmaanlajit: 18 kuukautta koirapyöräilyssä ja 12 kuukautta muissa luokissa.
52.2 Valjakkoajon sprintti: 18 kuukautta avoimessa luokassa, 12 kuukautta muissa luokissa.
52.3 Valjakkohiihto: 18 kuukautta.
52.4 Valjakkoajon keskipitkät ja pitkät matkat: 18 kuukautta.
53 Koira, joka on kilpailut jossain luokassa, ei saa osallistua samana päivänä muihin
kilpailuihin ellei kyseessä ole koirajuoksu tai koirajuoksuviesti.
C.III. Taudit
54 Kilpailun eläinlääkärit ovat paikalla koko kilpailun ajan valvomassa kaikkien
koirien terveyttä ja hyvinvointia, neuvomassa kilpailijoita koiriensa lääkitsemisessä
ja hoitavat tarvittaessa valjakoista pudotettuja koiria.
55 Kilpailun eläinlääkäri saa yhdessä ylituomarin tai kilpailutuomarin kanssa evätä
koiran osallistumien tai kilpailussa jatkamisen tai poistaa koiran kilpailusta
lääketieteellisestä tai muusta syystä. Jos kilpailun eläinlääkäri diagnosoi minkä
tahansa kilpailualueella olevan koiran sairastavan tarttuvaa tautia, valjakko, johon koira
kuuluu hylätään ja koko valjakon on poistuttava kilpailualueelta välittömästi.
56 Kaikkien kilpailuun osallistuvien koirien pitää olla rokotettu IFSS:n eläinten
hyvinvointikomitean suositusten mukaisesti. IFSS:n johtava eläinlääkäri on suositellut
16.4.2007 alkaen pakollisiksi rokotteiksi rabiesin, parvon, penikkataudin ja kennelyskän
(bordetella parainfluenza, canine adenovirus 2). Kaikkien koirien pitäisi olla aina
rokotettuja 12 kuukauden sisällä ja vähintään 21 päivää ennen kilpailuja, jos
kyseessä on ensirokotus. Rokotukset on suoritettava kilpailumaan säännösten mukaan.
C.IV. Sulanmaanlajien lämpötilarajat
57 Sulan maan kilpailuissa on oltava lämpö- ja kosteusmittari lähtöalueella. Sen
pitää olla helposti nähtävillä ja sijoitettuna varjoisaan paikkaan 50 cm (20 tuumaa)
korkeudelle maanpinnasta.
58 Minimi- ja maksimilämpötiloja tulee tarkkailla koko kilpailun ajan.
59 Kun minimi- ja maksimilämpötila, rataolosuhteet ja paikalliset olosuhteet (esim.
kosteus) tiedetään, voi kilpailuorganisaatio ja ylituomari voi käyttää
päätöksenteossaan seuraavia rajoja koirien hyvinvoinnin vuoksi:
59.1 Lämpötila alle 18°C koirajuoksussa ja 16°C kaikissa muissa luokissa,
kosteusprosentti korkeintaan 85%: normaali kilpailu.
59.2 Lämpötilat yli 16°C mutta alle 18°C: matkat eivät saa olla ao. §98
määriteltyjä minimimatkoja pitempiä. Maksimilämpötila koirapyöräilyssä on 22°C
ja 25°C koirajuoksussa.
59.3 Lämpötilat yli 18°C mutta alle 22°C: matka ei saa ylittää 1,5 kilometriä,
ainoastaan näytöstarkoitukseen lukuun ottamatta koirapyöräilyä ja koirajuoksua (katso
§58.2. yllä).
59.4 Lämpötilat yli 22°C: valjakkoja ei saa valjastaa lukuun ottamatta koirajuoksua
(katso §58.2. yllä)
59.5 Kun lämpötila on 18°C, ylituomarin pitää neuvotella kilpailun eläinlääkärin
kanssa, pitääkö kilpailua siirtää tai peruuttaa se. Eläinlääkärin mielipide on
ratkaiseva erimielisyystapauksissa. Eläinten hyvinvointi pitää olla aina tärkein
päätöksiin vaikuttava asia.
59.6 Riippuen kilpailureitistä (esim. suurin osa suorassa auringonpaisteessa) tai muista
asioista ylituomari voi määrätä lyhennetyt matkat tai muita toimenpiteitä, jos se on
lajin kannalta hyvä, myös jos maksimilämpötiloja ei saavuteta.
Sivun alkuun
D. LÄHTÖ- JA MAALIINTULOSÄÄNNÖT
D.I. Tunnistaminen
60 Jos kilpailussa on useampi kuin yksi lähtö, tulee kukin koira merkitä ennen
kilpailun ensimmäistä lähtöä. Jos tunnistaminen tapahtuu mikrosiruilla, lista
sirunumeroista pitää toimittaa ylituomarille tai hänen avustajalleen ylituomarin tai
kilpailujärjestäjän ohjeiden mukaan.
61 Kilpailuissa, joissa on kaksi (2) tai useampia lähtöjä, pitää valjakosta pudotetut
koirat merkitä toiseen kertaan joko suoralla koiran merkinnällä tai huomautuksena
valjakon sirunumerolistassa, jotta tiedetään, että ne eivät voi kilpailla jäljellä
olevissa lähdöissä.
62 Kilpailijat ovat itse vastuussa siitä, että heidän koiransa ovat yllä kuvaillulla
tavalla merkittyjä ennen kilpailun alkua.
D.II. Lähtövälit
63 Lähtövälien pitäisi olla:
63.1 puoli (½) tai yksi (1) minuuttia valjakko- ja koirahiihtoluokissa sekä
koirajuoksuluokissa.
63.2 yksi (1) tai kaksi (2) minuuttia rajoitetuissa luokissa, joissa on korkeintaan
kahdeksan koiraa sekä yhden ja kahden kärryluokissa.
63.3 kaksi (2) tai kolme (3) minuuttia kymmenen tai sitä useamman koiran luokissa.
64 Lähtövälivaihtoehdot
64.1 Kilpailunjärjestäjä voi halutessaan käyttää pidempää lähtöväliä
ensimmäisessä lähdössä ja lyhyempää lähtöväliä seuraavissa lähdöissä.
64.2 Kilpailun järjestäjällä on mahdollisuus valita yhteislähtö kaikkien luokkien
lähtötavaksi.
65 Kilpailijoiden aika lasketaan lähtölistaan merkityn lähtöajan perusteella.
Poikkeuksen muodostaa lähdöstä myöhästynyt valjakko, jonka lähtöajaksi merkitään
todellinen lähtöaika, mutta valjakko saa aikarangaistuksen, joka on kolme (3) kertaa
luokan lähtövälin suuruinen.
D.III. Lähtöjärjestys
66 Ensimmäisen lähdön lähtöjärjestys tulee arpoa julkisesti ennen kilpailua.
Kilpailun järjestäjä määrää arvonnan ajankohdan ja paikan.
67 Arvottua lähtöjärjestystä ei saa enää muuttaa lisäämällä kilpailijoita
lähtölistaan tai vaihtamalla kilpailijoiden paikkaa lähtölistassa. Jos kilpailun
järjestäjä hyväksyy jälki-ilmoittautuneet, lisätään heidät lähtölistan loppuun
ilmoittautumisjärjestyksessä.
68 Kilpailun järjestäjä voi halutessaan arpoa erikseen luokkaan ”kuuman
ryhmän” haluamallaan IFSS:n hyväksymällä tavalla.
69 Yksttäislähdön kilpailuissa ensimmäisen päivän lähtöjärjestys arvotaan;
numeron 1 saanut lähtee ensimmäisenä, numeron 2 saanut toisena jne.
70 Ensimmäisen lähdön jälkeen lähtöjärjestys määritellään edellisen
lähdön/edellisten lähtöjen yhteisajan mukaan siten, että nopein lähtee ensin,
toiseksi nopein toisena jne.
70.1 Kilpailunjärjestäjän valinnan mukaan lähtöjärjestys ja voi perustua edellisen
yksittäisen lähdön aikoihin, jos tästä on ilmoitettu ilmoittautumiskaavakkeessa tai
kilpailukutsussa.
70.2 Kilpailunjärjestäjän valinnan mukaan viimeisen lähdön lähtöjärjestys ja
-väli voi perustua siihen mennessä syntyneiden yhteisaikojen eroihin (takaa-ajolähtö).
Tällöin kilpailijat tulevat maaliin loppusijoitusten mukaisessa järjestyksessä.
70. 3 Kilpailunjärjestäjä voi halutessaan järjestää yhteislähdön. Jos kilpailussa
on ”kuuma ryhmä”, lähtevät he ensimmäisiltä lähtöviivoilta ja muuta
lähtevät tarkemmilta lähtöviivoilta.
70.4 Kilpailunjärjestäjä voi halutessaan järjestää toiseen ja sitä seuraaviin
lähtöihin käännetyn lähtöjärjestyksen edellisen lähdön aikojen perusteella
(käänteinen lähtöjärjestys).
71 Parilähtökilpailuissa (dual start), ensimmäisen päivän lähtöjärjestys arvotaan
siten, että numerot 1 ja 2 lähtevät ensin yhtaikaa, numerot 3 ja 4 toisena jne.
72 Jos kahden valjakon loppuaika on sama, tulee heidän lähteä seuraavassa lähdössä
käänteisessä järjestyksessä edellisen lähdön keskinäiseen lähtöjärjestykseen
verrattuna.
73 Jos valjakko lähtee määrättyä lähtöaikaa aikaisemmin, ja kun ajaja tai avustaja
ei ole tahallisesti tai huolimattomuuttaan sitä aiheuttanut, muutetaan valjakon
lähtöaika siksi, jona se lähti liikkeelle.
D.IV. Viesti
74 Viesti on joukkuekilpailu, jossa vähintään kolme koiraa joukkuetta kohden
kiertävät saman reitin peräjälkeen. Kukaan kilpailija tai koira ei saa suorittaa kahta
osuutta.
75 Viestin lähtö on yhteislähtö. Ensimmäisen osuuden kilpailijat lähtevät
rinnakkain lähtöviivalta.
76 Viestissä numero 1 lähtee keskeltä lähtöuraa, numero 2 hänen oikealta puoleltaan,
numero 3 numero 1:n vasemmalta puolelta jne.
77 Lähtöuran olisi oltava niin leveä, että kaikki ensimmäisen osuuden kilpailijat
mahtuvat rinnakkain. Jos tämä ei ole mahdollista, jäljelle jäävät joukkueet
lähtevät toiselta lähtöviivalta 5 (viisi) metriä lähtöviivan takaa samalla tavalla
kuin osiossa 74 määritellään. Jos on olemassa ”kuuma ryhmä”, se ei saa olla
suurempi kuin mitä lähtöviivalle mahtuu joukkueita vierekkäin.
78 Lähtöuran pitäisi olla vähintään yhtä leveä kuin lähtöviivan vähintään
sadan (100) metrin (koirajuoksussa 30 metrin) matkalta. Kaventuminen normaaliksi
uraleveydeksi pitäisi tapahtua toisen sadan (100) metrin matkalla (koirajuoksussa 30
metrin).
79 Vaihtoalueen pitäisi olla maaliviivasta vähintään kolmekymmentä (30) metriä
jatkuva alue reitillä, ja sen pitää olla vähintään kymmenen (10) metriä leveä.
Valjakkohiihtoluokissa vaihtoalueen tulisi olla 45 – 90 asteen kulmassa maaliviivaan
nähden.
D.V. Luokan minimikilpailijamäärä
80 Luokka järjestetään erikseen vain jos siinä on vähintään viisi (5) kilpailijaa
ensimmäisessä lähdössä.
D.VI. Loppusijoitukset
81 Valjakko, jolla on luokkansa nopein kokonaisaika määritellään kyseisen luokan
voittajaksi.
82 Valjakot, joilla on sama aika määritellään sijoittuvaksi korkeamman sijoituksen
mukaisesti.
Sivun alkuun
E. REITTISÄÄNNÖT
E.I. Reittivaatimukset
83 Reitin tulee olla turvallinen sekä koirille että ajajille. Reittiä suunniteltaessa
erityistä huomiota tulee kiinnittää käännöksiin ja alamäkiin. Koko reitti tulee
suunnitella kilpailuun osallistuvien nopeimpien ja suurimpien valjakoiden lähtökohdista.
84 Reitin ei tulisi leikata itseään. Reittiä ei saisi myöskään suunnitella niin,
että valjakoiden on ajettava samaa rataa kahteen kertaan, kokonaan tai edes osittain -
huolimatta suunnasta ja jos tätä ei voida välttää, sen käytön tulee olla rajoitettu
yhteen ja vain yhteen kertaan lähtöä kohti. Kääntöpisteen tulee sijaita lähtö- ja
maalialueen ulkopuolella.
85 Reitti tulee rakentaa mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman leveäksi ohitusten
helpottamiseksi.
86 Ajokaistojen välillä tulee olla riittävästi tilaa, jotta valjakot eivät häiritse
toisiaan.
87 Reitit tulee eristää parkkipaikoilta ja pysäköidyiltä autoilta.
88 Reittien ei tulisi ylittää samassa tasossa olevia maanteitä. Jos tätä ei voida
välttää, täytyy ennen kilpailua hankkia lupa tien sulkemiseksi kilpailun ajaksi.
Ylityskohta pitää varmistaa, valvonnasta vastaa ratavahti ja reitin tulisi leikata tie
90 asteen kulmassa.
89 Valjakkoajon sprintti kilpailuissa reitin tulee olla suunniteltu siten, että nopeus on
otettu huomioon ensisijaisesti kaikin mahdollisin tavoin.
90 Lähtöalueen tulee olla vähintään 30 metriä pitkä ja järjestetty siten, että
valjakko voidaan kokonaisuudessaan poistaa radalta.
91 Maalin lähestymisalueen tulee olla vähintään 800 metriä pitkä (150 metriä
valjakkohiihdossa ja koirajuoksussa) ja tarpeeksi leveä ohituksille, eikä siinä saa
olla teräviä käännöksiä.
92 Lähtö- ja maaliviivat tulee merkitä selvästi.
93 Talvilajeissa valjakko- ja koirahiihtoreittien tulee olla, aina kuin mahdollista, eri
reittejä kuin ajoreittien.
94 Valjakko- ja koirahiihtoreitin pitäisi sijaita mäkisessä maastossa, jotta se testaa
myös kilpailijan hiihtotaitoa. Sen pitäisi olla niin leveä, että kaksi hiihtäjää
mahtuu luistelemaan vierekkäin maalialueella ja muualla reitillä niin levä, että
ohitukset ovat mahdollisia, kun ohitettava pitää sukset reitin suuntaisesti.
95 Sulanmaanlajien kilpailuissa pitää järjestää vesipisteitä vähintään 3
kilometrin välein, jotta koiria voidaan juottaa ja viilentää.
E.II. Reittien pituudet
96 Sprinttikilpailut sekä valjakko- ja koirahiihto
96.1 Reittien pituuksien ei tarvitse olla samoja kaikkina kilpailupäivänä, mutta lyhin
reitti pitää ajaa ensin. Seuraavien päivien reittien pituudet eivät saa ylittää
150%:lla ensimmäisen päivän radan pituutta. Jokaisen osuuden pisin ja lyhin mahdollinen
matka pitää ilmoittaa kilpailukutsussa.
96.1 Reittien minimipituudet
Avoin luokka: 20 km (12,5 mailia). Suositus: 20 km (12,5 mailia) tammikuun viimeiseen
täyteen viikonloppuun asti, ja 24 km (15 mailia) sen jälkeen.
8 ja 10 koiran luokat: 14 km (9 mailia). Suositus: 14 km (9 mailia) tammikuun viimeiseen
täyteen viikonloppuun asti, ja 16 km (10 mailia) sen jälkeen.
6 koiran luokka: 9 km (6 mailia). Suositus: 9 km (6 mailia) tammikuun viimeiseen täyteen
viikonloppuun asti, ja 12 km (7,5 mailia) sen jälkeen.
4 koiran luokka: 6 km (4 mailia). Suositus: 6 km (4 mailia) tammikuun viimeiseen täyteen
viikonloppuun asti, ja 8 km (5 mailia) sen jälkeen.
Valjakko- ja koirahiihto: 5 - 25 km (3,1 - 15,6 mailia) naisille ja 10 - 25 km (6,2 - 15,6
mailia) miehille.
Viesti: Jokainen lähtö: vähintään 5 km (3,1 mailia)
96.2 Mikäli reittien pituuksia joudutaan olosuhteiden pakosta lyhentämään,
lyhentäminen ei saa koskaan olla enempää kuin 25% missään luokassa.
97 Pitkän matkan kilpailut
Kaikki luokat:
Keskipitkät matkat: 80 – 250 km (50 - 156 mailia), siten, että useamman osuuden
kilpailussa jokainen osuus keskimäärin vähintään 40 km (25 mailia).
Pitkät matkat: Yli 250 km (156 mailia), siten, että useamman osuuden kilpailussa
jokainen osuus keskimäärin vähintään 80 km (50 mailia).
98 Sulanmaanlajit: Reittien pituudet (per lähtö tai osuus)
98.1koirajuoksu aikuiset ja veteraanit: vähintään 2 ja enintään 8 km (1,2 - 5 mailia)
98.1 koirajuoksu nuoret: vähintään 1 ja enintään 4 km (0,6 - 2,5 mailia)
98.2 viesti (jokainen osuus): vähintään 0,5 ja enintään 4 km (0,3 - 2,5 mailia)
98.3 koirapyöräily: vähintään 2 ja enintään 10 km (1,2 - 6,2 mailia)
98.4 1-koiran kärryluokka: vähintään 2 ja enintään 8 km (1,2 - 5 mailia)
98.5 2-koiran kärryluokka: vähintään 2 ja enintään 8 km (1,2 - 5 mailia)
98.6 4- koiran kärryluokka: vähintään 4 ja enintään 8 km (2,5 - 5 mailia)
98.7 6-koiran kärryluokka: vähintään 5 ja enintään 10 km (3,1 - 6,2 mailia)
98.8 6-koiran kärryluokka: vähintään 5 ja enintään 12 km (3,1 - 7,5 mailia)
F. REITIN MERKITSEMINEN
F.I Yleistä
99 Reitti tulee merkitä riittävällä määrällä selvästi nähtävissä olevia
merkkejä sijoitettuna siten, ettei kilpailijalle tule epäselvyyttä mihin mennä.
100 Reittimerkkien pitää olla vähintään 25 cm halkaisijaltaan tai sivun pituudeltaan.
101 Vain merkin toisen puolen tulee olla värillinen, jotta se osoittaa myös
kulkusuunnan.
102 Reittimerkit tulee asettaa metrin (1) päähän reitin reunasta ja 60-120 cm
korkeudelle reitin pinnasta.
103 Kaikkien merkkien tulee olla nähtävissä niin kaukaa kuin mahdollista ja
vähintään 50 metrin päästä.
104 Merkit, jotka koskevat vain jotain tiettyä luokkaa tai luokkia, tulee merkitä luokan
tai luokkien tunnuksella valkoisin kirjaimin merkin keskelle. Kuljettu matka tulee
ilmoittaa mustilla numeroilla valkoisella taustalla varustetulla merkillä, joka sijaitsee
sinisen merkin yläpuolella.
105 Jäljellä oleva matka tulee ilmoittaa mustilla negatiivisilla numeroilla valkoisella
taustalla varustetulla merkillä, joka sijaitsee sinisen merkin alapuolella.
106 Merkkejä ei saa sijoittaa siten tai valmistaa sellaisesta materiaalista, että ne
voivat aiheuttaa vaaraa koirille tai ajajille.
F.II. Punaiset merkit
107 Punaisia merkkejä tulee käyttää kaikissa risteyksissä ja ylityksiin liittyvissä
käännöksissä. Merkit tulee asettaa 20 metrin etäisyydelle kyseisestä kohdasta
samalle puolelle reittiä, kuin mihin valjakon tulee kääntyä.
108 Samalla tavalla tulee merkitä kaikki radan ’sokeat’ käännökset.
F.III. Siniset merkit (Suoraan- tai kuittausmerkit, mielellään neliönmuotoisia)
109 Siniset merkit voidaan sijoittaa kummalle puolelle reittiä hyvänsä.
110 Sinisillä merkeillä osoitetaan oikealla reitillä olo risteyksen tai käännöksen
jälkeen. Merkki tulee asettaa noin 20 metrin päähän kyseisestä kohdasta ja niiden
tulee olla selvästi nähtävissä.
111 Sinisiä merkkejä pitää käyttää:
111.1 risteyksissä ja ylityksissä, kun reitti menee suoraan. Merkki tulee asettaa noin
20 metrin päähän risteyskohdasta.
111.2 niiden käännösten jälkeen, jotka koskevat vain tiettyä luokkaa tai tiettyjä
luokkia. Näillä merkeillä on sama luokkatunnus kuin punaisilla kääntymismerkeillä.
112 Sinisiä merkkejä pitäisi käyttää:
112.1 kaikkien risteysten, käännösten tai jyrkkien kulmien jälkeen, jotka on merkitty
punaisin merkein.
112.2 jokaisen täyden kilometrin jälkeen koko reitin matkalla. Vähintään joka viiden
(5) kilometrin jälkeen merkit tulisi varustaa kuljettua matkaa tai jäljellä olevaa
matkaa osoittavin merkein.
F.IV Keltaiset merkit (varoitusmerkit, mielellään kolmionmuotoisia)
113 Keltaiset merkit voidaan asettaa kummalle puolelle reittiä hyvänsä. Keltaiset
merkit osoittavat ne radan kohdat, joissa tulee hidastaa ja varovainen eteneminen on
suositeltavaa esim. jyrkät alamäet, terävät käännökset, jäiset kohdat. Keltaiset
merkit sijoitetaan noin 20 metriä ennen varovaisuutta vaativaa aluetta.
114 Mikäli varovaisuutta vaativa alue on pitkä, sijoitetaan sen alkuun merkiksi kaksi
keltaista merkkiä samaan paaluun. Varovaisuutta vaativan alueen loppuminen osoitetaan
yhdellä keltaisella merkillä, jonka päälle on piirretty punainen tai musta rasti.
115 Kaikki keltaiset merkit tulee esitellä ja selittää ajajien kokouksessa ja ne
pitää osoittaa myös reittikartalta.
F.V Tarkastuspistemerkit
116 Tarkastuspisteet osoitetaan valkoisella suorakaiteen muotoisella merkillä, jossa on
mustat kirjaimet.
F.VI. Muut merkit
117 Lähtöalueen loppuminen pitää merkitä molemmin puolin rataa olevin merkein.
118 Maalin lähestymisalueen alkuun pitää sijoittaa valkoinen merkki, josta käy ilmi
jäljellä oleva matka (yleensä 150 metriä valjakko- ja koirahiihdossa sekä 800 metriä
muissa luokissa ennen maaliviivaa). Merkki osoittaa etuajo-oikeudettoman alueen alkamisen.
119 Ne reitin kohdat, joissa reitti ei ole selvästi nähtävissä voidaan merkitä
lisämerkein. Lisämerkit eivät kuitenkaan saa korvata näiden sääntöjen
määräämiä alkuperäisiä merkkejä.
120 Pimeän ajan osuuksien merkitseminen. Ylläkuvaillun merkitsemisen lisäksi jokainen
merkki pitäisi varustaa valoa heijastavalla materiaalilla (minimipinta-ala 25 cm²)
F.VII. Esteiden käyttö radalla
121 Risteyksessä, joissa hyvilläkin valjakoilla saattaisi tulla ongelmia, pitäisi
käyttää esteitä merkkien lisäksi.
122 Esteet voivat olla fyysisiä esteitä koirille, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaraa
koirille, ajajille tai varusteille.
123 Risteyksessä, jossa eri luokat kääntyvät eri suuntiin, tulee olla ratavahti, joka
siirtää esteet luokkien jälkeen ja tarvittaessa ohjaa/avustaa valjakkoa oikealle
radalle.
124 Esteiden tai ratavahdin käyttö ei oikeuta alkuperäisten merkkaussääntöjen
laiminlyöntiin.
Sivun alkuun
Sulje
ikkuna
|